Unohdin jälleen mitä on elää,
unessa matkaan,
koskaan en herää.
Sokein silmin,
tuijotan eteen.
Hukun syvään,
harmaaseen veteen.
Valo on silmistäni kadonnut,
vaikka mitään muuta en halunnut,
kuin syliisi lämpimään,
suojaan katseilta,
pimeään.
Sinun luonasi sydämeni aina on,
vaikka joutuisin olemaan onneton.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi