Olin kotona.
Sinä olit kotona.
Olimme yksin.
Menin ajoissa nukkumaan.
Itkin.
1:28 Tulit viereeni.
Et huomannut kyyneleitäni.
Aamulla suutelimme
Selite:
joskus kun on huono olla toinen vain ei näe sitä..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
realismia
pidin
Hm...jospa vain ottaisit kädestä
ja kuiskaisit: "Rakas, mun on ikävä sua"
mutta aina ei halua, tai uskalla ja sitten
vaan ollaan. Runosi pistää ajattelemaan
omaa suhtautumistaan kumppaniin, kiitos.
Hyvin kirjoitettu jokapäiväisestä elämästä. Näin se joskus menee.