Pitkiä katseita
kahdenkeskeisiä hetkiä
yhteisiä salaisuuksia
Voinko tehdä päätelmiä?
Uskallanko tehdä sen
mitä niin kovasti
HALUAISIN
Olisitko sen arvoinen?
Olisinko sinulle sen arvoinen?
Entä jos sinä ottaisitkin ensimmäisen askeleen
kohti yhteistä arkea
kohti tulevaisuutta
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| tietämätön | First love is the deepest | 21.7.2009 | 1 | Runo |
| tietämätön | tanssi | 4.4.2009 | 0 | Runo |
| tietämätön | Koettelemus | 2.3.2009 | 0 | Runo |
| tietämätön | Pysähdy | 2.3.2009 | 2 | Runo |
| tietämätön | Nimetön | 8.9.2008 | 0 | Runo |
| tietämätön | Onni | 4.9.2008 | 0 | Runo |
| tietämätön | Kohti meitä | 14.8.2008 | 4 | Runo |
| tietämätön | AHDINKO | 13.8.2008 | 0 | Runo |
| tietämätön | täydellisyys | 26.12.2005 | 0 | Runo |
| tietämätön | tähtityttö | 19.12.2005 | 2 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Rymistelit suoraan sydämeeni. Mieletön.
Henkilökohtaisesti en pidä tuollaisesta rivien hyppimisestä, minun silmiini se näyttää vain sekavalta. Mutta, sehän on täysin makuasia.
Sinäänsä hyvin kuluneitakin toteamuksia, mutta ainakin yhteen kiedottuna ne kuulostavat varsin mukavalta. Ei siis tosiaan mikään omaperäisin runo (saati sitten aihe, mutta kukapa ei sortuisi monia kertoja käytettyihin hyviin teemoihin?), mutta kyllä minä siitä pidin, kun kerran halusin jotain siitä sanoakin. Ehkä olisikin parasta itse uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel, ettei vain odota liian pitkään? Toisaalta onhan se odottaminenkin kutkuttavan mukavaa, ainakin jossain määrin.
Rymistelit suoraan sydämeeni. Mieletön.
Henkilökohtaisesti en pidä tuollaisesta rivien hyppimisestä, minun silmiini se näyttää vain sekavalta. Mutta, sehän on täysin makuasia.
Sinäänsä hyvin kuluneitakin toteamuksia, mutta ainakin yhteen kiedottuna ne kuulostavat varsin mukavalta. Ei siis tosiaan mikään omaperäisin runo (saati sitten aihe, mutta kukapa ei sortuisi monia kertoja käytettyihin hyviin teemoihin?), mutta kyllä minä siitä pidin, kun kerran halusin jotain siitä sanoakin. Ehkä olisikin parasta itse uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel, ettei vain odota liian pitkään? Toisaalta onhan se odottaminenkin kutkuttavan mukavaa, ainakin jossain määrin.