~ Tuijotan pois leijuvaa sieluasi,
Kyynel silmäkulmassani.
Anteeksi en itselleni antaa voi,
Kun sinut vietiin pois,
Silloin en ollut luonasi...vaikka lupasin.
En saanut hyvästellä...
Itkin päiviä haudallasi,
viinimarjapensaan juurella.
Halusin sinut takaisin
mutta menneisyyttä ei voi muuttaa
Voi vaan purkaa suruaan
Miettien meidän muistojamme,
Rakastan sinua, ikuisesti. ~
Selite:
Tassunjälkiä sydämmessä. Kertoo elämäni suurimmasta menetyksestä. Koko elämäni ajan meillä ollut Simba Kiinanharjakoira piti lopettaa. Äitini tiesi ettei sitä voi estää. Olin luvannut Simballe että kun hän kirmaa sateenkaari sillalle olen hänen luonaan mutta olin ystävieni kanssa. Kun tulin illemmalla kotiin ja kutsuin Simbaa hän ei tullut. Kävelin olohuoneeseen, äitini katsoi minua ja purskahti itkuun sanoen "Simba piti lopettaa..." Lyyhistyin maahan itkien vuolaasti...Rakastin häntä niin paljon
Olet aina sydämmessäni Simba <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Lemmikin menetys on aina kova paikka.. Kauniisti olet runoillut muistorunon.