Naakkojen huuto
harmaalla taivaalla
kantakoon ikäväni
sinne missä olet
Meren kuohuun
Levottomiin tuuliin
Kaipuuni muuttukoon lauluksi mollissa
virratkoon jokina
helisköön mustarastaana humisevissa puissa
Ja niin olen luonasi hetken
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| fenris | Naulakko | 8.2.2024 | 1 | Runo |
| fenris | Luonasi | 4.7.2013 | 4 | Runo |
| fenris | Armo | 30.6.2013 | 1 | Runo |
| fenris | Harha | 21.8.2007 | 1 | Runo |
| fenris | Kesäyö | 19.6.2007 | 2 | Runo |
| fenris | Peili | 13.4.2006 | 4 | Runo |
| fenris | Status quo | 18.2.2005 | 2 | Runo |
| fenris | Alaston kauneus | 20.2.2004 | 2 | Runo |
| fenris | Vapaus | 20.2.2004 | 0 | Runo |
| fenris | Marraskuu | 29.1.2004 | 0 | Runo |
Kommentit
Haikean kaunis.
Hieno!
Kaunis, hieno runo.
Rakkautta on monenlaista sydämen eteisvärinällä vaikutus on koskettava ja aito. Mitä on runosi? Kaipausta, kosketusta läheisyydessä olemista. Meissä on tämä laulu jokaisessa kun sen tuo esiin se on kuin kiitos itseän kohtaan.