Uutterasti uinumista vartoivat vain viisastuneet veljet,
sivistyksen sanallisen synnyttämistä säntilliset sisaret.
Jokaisella jatkuvasti juuttuivat jäsenet jomottavaiset.
Talvi toi tauon tarpeellisen työhön sekä sävyn seuraavasta suvesta ihanasta,
kaikki kumppaneitaan tulevaan kevääseen kannustivat: etsitty ei uhrilammasta.
Opin ohjaaminen onnellisuuteen oli osoitus keon olemuksesta avoimemmasta.
Pystyivät päät painamaan petiin talveksi tuotteliaat työläiset,
muurahaisyhteiskunta yllätti yhteiskuvallaan itsekkäästi itseään ihailevat ihmiset.
Lauluun luotettavaan lopettivat muurahaisten lapset:
Muuttui muu maailma meidän mukanamme,
aikojen alusta alkoi aivoitustemme amme,
kehitys korkeuksia kohden kiritti kannustajanamme,
vallattomuus viisauden velmun viipyi vieraanamme.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit