Maailmani

Maailmani on tässä, sylissäni, mielessäni, sydämessäni.
Rakkautta kaivaten, sitä hyväillen. Ihmisenä oleminen on surullisen ihanaa.

Olen yksin ja ehjä, olen kaksin ja rikki. Toisinaan toisinpäin. Ihmisenä itselleni ja muille. 
Heijastuksena, peilinä, henkisenä nyrkkeilysäkkinä. Milloin minkäkin roolin takaa. Minä.

Minä olen. Ajattelen, aloitan uuttavuotta. Uutta päivää. Uutta lehteä. Uutta vaihdetta.
Sinä olet. Kuulostelet, katselet, vaikutat. Oletat, päättelet ja arvelet.

En minäkään mitään tiedä, edes sitä. Luulenpa vaan, että kukaan ei oikeasti tiedä. Tässä vaan mennään ja rakennetaan muureja, milloin koronaa, milloin verotusta vastaan. Tilanteen mukaan.

Onnea meille, tänä kurjimuksen vuonna, sinulle ja minulle. Onnea kaikesta huolimatta.
Onnea jatkoon, Onnea Ihmiskunnalle, luonnolle ja maapallolle, iankaikkisuudelle.

Onnea Uusi Elämä!