Niin muistan ensi kerran sen
kun tunsin oudon tuntemuksen.
Se polvilleni minut heitti
kaiken muun se alleen peitti.
Koin heikotuksen, hämmennyksen
jopa kauhun, epäilyksen.
Silmiisi vain tuijottaen
kättäs kohden kurkottaen.
Kuin pysähtyisi ajan juoksu,
helpotuksen lämpö, tuoksu
ympärillein kietoutui
maisemaksi muovautui
tuo romanttinen illallinen
sen seuraamus niin ihmeellinen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kaikukoppa | Tuskan tyyneys | 10.12.2020 | 3 | Runo |
| Kaikukoppa | Vuorovesissä | 15.11.2020 | 2 | Runo |
| Kaikukoppa | Kakkausruno | 14.11.2020 | 1 | Runo |
| Kaikukoppa | Kuonokoppa | 8.11.2020 | 0 | Runo |
| Kaikukoppa | Syntymä | 7.11.2020 | 1 | Runo |
| Kaikukoppa | Sillä asteikolla | 7.11.2020 | 2 | Runo |
| Kaikukoppa | Mitä oikein kuvittelen itsestäni? | 7.11.2020 | 1 | Runo |
| Kaikukoppa | Että ole hyvä vaan | 7.11.2020 | 2 | Runo |
| Kaikukoppa | Ohikulkija | 7.11.2020 | 1 | Runo |
| Kaikukoppa | Tajuttomuuden tajuaminen | 7.11.2020 | 1 | Runo |
Kommentit