lopeta
anteeks
mä oletan,
opeta
mä lopetan
sä opetat mä oletan
kannat mun kehoo mieltä tuot eloon
jäät eloon
jään eloon
sukellan silmät kii, pidä kii
mä putoan
pelkään korkeita paikkoja
mä tuherran, meikillä sun naamaan kasvoja
kaks rumaa kaks hyvää kaks pahaa
kaks likasta
ei ne sitä nää ku tää pinta on vaan pinnasta
pidän kii vihasta
se on ilmasta
mun mielessä tuun vielä kerran hakee sut pihasta
sun ei tarvi ko vetää hihasta
sanoo hidasta
mun ei tarvi enää pitää kii vihasta
vaik se on ilmasta
koska viis vuotta myöhemmin nään syvemmälle pinnasta
mut kun avaan mun silmät mä en osannu hidastaa
siks palaan aikaan kun pidin kii vihasta
Selite:
Muisto vie aikaan kun pitää kii vihasta vaik se ois oikeesti rakkautta tai jotain muuta kaunista mutta ei osaa ja siitä oppii mutta sitä ei voi enää sit muuttaa ku on jo menny eteen päin ajassa
Käsittelen ajatuksia runojen muodossa koska pään sisällä on niin sekasta etten tajuu mistään mitään ennenku alkaa kirjottaa
Tulipa tästä ny runollista
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit