Valoa?

"Valo tulee meistä, enkeleistä." Joku kuiskaa korvaani keskellä pimeää talviyötä. Katson mistä ääni tulee, ja näen valon. Näen enkelin. Enkelillä on päällä valkoinen kaunis mekko, ja päänsä päällä sädekehä. Nekin hohtavat lämmintä kutsuvaa valoa.

Enkeli pyytää minua mukaansa kutsumalla nimeäni. Ensin säikähdän, mutta enkeli huomaa pelon ja sanoo: "Älä pelkää. Vien sinut valon maahan." Niinpä lähden enkelin matkaan, kohti valon maata. Maa on täynnä kirkasta valoa, ja ihanaa iloa.

Näen paljon uusia valoisia ja iloisia kasvoja. Nyt saan vierailla valon maassa.
kysyn enkeliltä milloin on aika palata takaisin synkkään talveen, ja enkeli vastaa: Milloin itse haluat.

Päätin jäädä vielä vähäksi aikaa juttelemaan enkelien kanssa, ja katselemaan miten enkelit osasivat olla niin huolettomia. Valon maassa kai kaikki ovat ilman huolia. Missään ei näkynyt surevaa enkeliä.

Nyt on aika lähteä, mietin mielessäni.
Hyvästelin uudet ystäväni, ja lähdin kotiin.

Yhtäkkiä herään ja huomaan olevani sängyssä. Valot ovat päällä. Huomasin että kaikki olikin ehkä vain unta, mutta uskon silti että valon maa on vielä jossain olemassa. Silloin kuului nurkasta kuiskaus: "Valo tulee meistä, enkeleistä"...