Masennus on tanssiparini,
joka luulee minut luoneen.
Se on piirtänyt minulle
kalman pienen huoneen.
Nimenne ovat ovessa,
jonka raosta valo loistaa.
Läheisyytenne ainut lääke,
joka synkkyyden poistaa.
Ja jos huomenna eksynkin pimeyteen,
ei minun tarvitse teitä kaukaa etsiä:
olettehan aina lämmittämässä
mieleni kylmimpiäkin metsiä.
joka luulee minut luoneen.
Se on piirtänyt minulle
kalman pienen huoneen.
Nimenne ovat ovessa,
jonka raosta valo loistaa.
Läheisyytenne ainut lääke,
joka synkkyyden poistaa.
Ja jos huomenna eksynkin pimeyteen,
ei minun tarvitse teitä kaukaa etsiä:
olettehan aina lämmittämässä
mieleni kylmimpiäkin metsiä.
Selite:
Kirjoitettu 26.2.2008
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit