Illan kylmetessä lähdin kotiinpäin. Huolettomana ja tietämättömänä mitä oli edessä etenin kohti kotiani. Pimeys oli ottanut vallan päivän paisteesta. Melkeinpä jo kotiovea kolkuttelin, kun suuri kolaus katkaisi matkani. Kovalle otti tuo kolauksen tekemä jälki, mutta onneksi elämä jatkuu...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Itselleni tulee vain mieleen että jotain pahaa tapahtui matkalla. ehkä jäit auton alle :P
Elämänmaku on hyvän runon tuntomerkki :)
Pidän tästä, kun pistää miettimään, mitä tapahtui. Kirjoitat todella hyvin. Mitä silloin kävikään, niin toivottavasti taakka helpottui tämän runosen myötä.
Hyvää syntymäpäivää sinulle. :)
hmm... lukija saa jäädä miettimään, mitä silloin oikein tapahtui... mä sain omanlaisen käsitykseni, ja joku muu saa varmasti toisenlaisen... pidän! hyvää synttäriä!