Nimetön

Kävelen metsässä,
kuulen ääniä,
joku rasahtaa,
kävelen kovempaa,
se minua ei kiinni saa,
niin toivon,
mutta toivon vaan.
Se minut saavuttaa,
maahan kumoaa,
se eteeni kohoaa
ja varjon ylle saa,
mutta enää pelkää en,
olen vahva
tiedän sen.