Katuvaloja varjoissa
kulkevat ne toiset
kyljistään
kiinni luutuneet
silmät
tähtien
tuikkeesta
puutuneet
Yön ensimmäinen
Yön ensimmäinen
ryöstää
tuikkeensa
meidän kyljistämme
jotka yksin työstää
Kylkemme
kosketusta
karttavat
katsovat kylmää kuuta
Eivät huumaannu
enää
enää
tähdistä
taivaan ihmeistä
tai tunnista
toistensa suuta
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi