Ovi

Runoilija Petri35

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.11.2003
Viimeksi paikalla: 14.9.2016 13:59

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
11.1.1968

Selittämällä ne ei parane./ Mutta/ jos kutsut minut selittämään/ niin/ selitän suut ja silmät täyteen,/ suudelmien välissä.
 

Olen ihan itselleni
Lukossa mekaanisen oven sulkemana

itselleni

Jos nappaisin ton tosta tonne nurkkaan
Oi elämä
Mihin oisin kasvennut

vailla verkon kutomaa valhetta
etusormen kyntesi viiltoa kaulavaltimossa

olen sinun, tiedäthän, siinä vastapäätä

pumppaan sinulle sen jokaisen tuokion, jokaisen toiveen

pirstaleen itseäni
heijastumassa sinussa.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tuttuja tilanteita ja tunteita heräsi mieleeni.
Joskus pelko on se suurin syy mikä meitä pidättelee ja sen vuoksi myös lakkaamme uskaltamasta elää ja haluta.

Kun vain uskaltaisimme peloistamme huolimatta. Kerkiämme pelätä myöhemmin.:)

Oikein hyvä.

Runostasi tovi kulunut, ehkäpä lukko auennut.
Runo kaunis lukkiutuneesta olosta syntyi.

Hyvää syntymäpäivää.

 

Käyttäjän kaikki runot