Kävelen yksin kylmässä
pakkasyössä.
Kaipaan sinua.
Katson taivaalle,
näen tumman taivaan
tähtien kera ja
mietin kaipaatko minua.
Muistan sen kuin eilisen
päivän, kun sanoit
"En haluu sua satuttaa,
näin on parempi.Mut
ystäväs tahdon aina olla."
Mutta sitten tuli aikasi
astua armeijan harmaisiin
ja nyt sitten lähestyt minua.
Et ystävän tavoin.
Sillä tavoin kun olen
toivonut jo pitkään,
mutta en vieläkään tiedä
mitä minusta haluat.
Kaipaan sua, kaipaatko mua?
Selite:
<3 oli vaan pakko saada toi ulos päänsisältä,
ei välttämättä ihan runo mut...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
me voitais niin puhua samasta henkilöstä.
Kaipauksen sanoja ja tunteiden lentoa. Ihmismieli on niin monimutkainen.. hieno.