Ei enää

Hieno maalaus. Kiitos.

'' Toisten pahuus ei tee minun pahuudestani yhtään parempaa ja minä kun luulin olevani höyhen, olinkin valtimolle lipsahtanut viilto. Viimenen yö, viimeinen ehtoollinen ja yksinäinen kyynel hänen poskellaan etsii toista.''

Nyt tuntuu tosi syvällä, kun elämä sattuu ja satuttaa. Ei tänään, eikä huomenna, en ole valmis ennenkuin kouristunut ote on helpottanut, mutta teen sen. Teen sen niinkuin sydämen pohjavedestä pulppuaa lähteitä, teen ja ponnistan huomiseen. Puen ylleni uskon, toivon ja rakkauden. Ja olen vamis kaiken kauniin ottaa ja omistaa. Kaiken, jolla on todellista merkitystä.
Kiitos tunteellisen vahvasta runostasi. 

Olemme niin halpoja saman tilaa asuessa ja ongelma ei ole runoilija, mutta hän ei ole tiskirattiä arvokaampi syyllisen mielestä. On tässä runossa ihminen, joka ei hallise sanoja. Kun luin runoa kylmät pienet väreet kulkivat minussa. Runo on hyvin todellinen.