Kun naamiot

Runoilija sunrain

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 31.3.2018
Viimeksi paikalla: 22.5.2020 16:58

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Rummut soittaa
peileissä ikuisuuksiin

välkehtivät kierteet
on ilmassa kiin

kaksi kuuta
hitsautuu yhteen

kun naamiot nostetaan.

Halu hiipii,
viipyillen maistelee

yksinäiset siivet
löytää sateenkaaren

kädet tanssii
kaarelta toiseen

kun naamiot poistetaan.

Sinä räjäytät
minut aamuun

tuoksussa tuhanten
joutsenten laulu

palaset sulavat
tiffanylasiin

kun naamiot poltetaan.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienoja kuvia tässä runossasi. 
intohimoisesti ja suorapuheisesti runosi kuvaa muuttuvaa aistinautintoa, kuin toisessa maailmassa löydettyä kahden yhteistä vuorovaikutusta, vahvuus ja räjähtävä voima ohjaavat rakkauden  matkalla
 
Upeaa kerrontaa, omana itsenään on kaikkein parasta olla <3 
Minulle puhuu rakkauden prosessista, tutustumisen syvenemisestä toiseen ihmiseen. Yleisinhimillinen tarve pitää oma etäisyys paljastamatta kaikkea..kuin myös halu paljastaa entistä enemmän, ja lopulta kaikki toiselle. Puhuu monella tasolla minun elämääni tämä teoksesi. 

Kauniin herkkää tulkintaa,pidän.

Omaperäistä, mielenkiintoista kerrontaa.
Upeasti kirjoitat elämän nautinnoista  :) 
Niin.
Kun naamiot poltetaan,
ollaan itsejämme kokonaan, vailla suojaa.
Runossa tämä tapahtuu erotiikan avulla/kautta.

Hieno runo kaikkineen <3
Kutkutti aistikkaasti, upeaa sanailua!
Aistillinen, mystinen runo, hyvä.
Arvoituksellinen
Puhutellaan aisteilla ja runoa muovaa intohimon tuli. Riisuutumista kaikesta. Upea ja oivaltava runo.
Aavistuksellisen herkkää, koskettavaa, kaunista.

Valovoima ajaton turva elämässä on.
mahtipontinen runo
taidokasta kerrontaa
pidin paljon
Venetsian karnevaalit tuli mieleen runostasi, vahvaa kerrontaa
Kaunista, intohimoista kerrontaa. Tykkäsin. 
 

Käyttäjän kaikki runot