Se toinen puolisko

Täällä asuu
kaikkialla minussa
ne vuodet jotka sinä vietit sänkysi alla
piiloutuen omaa varjoasi.

Minun nimeni on painovoima ja haluan sinut eteeni
polvilleen, alastomana kertomaan mitä oletkaan tehnyt
voisin koskettaa kylmiä olkapäitäsi ja kuunnella säröääntäsi
joka kertoo pölyisistä vuosista.

Aaltoilevana kuumuutena poskilla
hiusten katkeillessa ja kynsiesi lohkeillessa
kerrot ettei elämässä ole järkeä mutta todellisuudessa
ne sanat ovat merkityksettömiä, ne ovat minulle ilmaa
ne ovat niitä epätoivon huutoja kuuroille.
Minulle se on yhdentekevää, miten tuhoat itsesi ja kaiken ympärilläsi olevan.

Lasken nämä kaikki minua tuijottavat silmäparit ja niiden minua osoittavat sormet
vaimennan aallot jotka olivat luomassa meitä, sinua ja minua
pitelen kämmeneni sisällä sydäntä joka sykkii vielä hiljaa
hitaasti
hitaammin
hitaiten
ennen kuin se putoaa kolisten maahan ja hajoaa

Lähden kävelemään sinne minne korut ranteistani unohtuivat
siellä hengitys on vapaata ja ruumiini vapisee hänen levätessä minussa.