Sinä meille muiston elävän itsestäsi jätit.. Silti se ei korvaa sinua, sekä hyviä tarinoitasi, jotka meitä nauratti aina. Elmänneuvoja sinä et antanut vaan näytit meille ne.
Luulin sinun olevan aluksi ilkeä, kun sinua en hyvin tuntenut, jota suren nyt, mutta avasit silti meille suuren sydämesi ja näytit mitä kaikkea sinä osaat tehä, neuloit meidän nukeille vaatteita sekä meille, kauniita mekkoja, osasit myös piirtää ja piirsit sekä maalasit kauniita maisemakuvia mitä vain näit..
Sinua on ikävä, mutta siellä jossain kaukaisuudessa me tapaamme jälleen.. Rakas mummoni..:`(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
