Rakastan syksyä
rakastan sitä silloinkin, kun se liian pitkään viivähtää
ei salli talven tieltä väistyä
Pyöräni valossa
joukko nuoria
nauravat ja kirkon kellot jossain lähellä kumisevat
joku on kuollut
nuoret nauravat
Kiehtovaa, inhottavaa
en tahdo tavoittaa vallitsevaa tunnetilaa
Elämän päättyessä
elämää on silti yhä
ja rakastan sitä
hiljaa mielessäni otan osaa
jossain lähellä kaipaavan sielun suruun
rakastan sitä silloinkin, kun se liian pitkään viivähtää
ei salli talven tieltä väistyä
Pyöräni valossa
joukko nuoria
nauravat ja kirkon kellot jossain lähellä kumisevat
joku on kuollut
nuoret nauravat
Kiehtovaa, inhottavaa
en tahdo tavoittaa vallitsevaa tunnetilaa
Elämän päättyessä
elämää on silti yhä
ja rakastan sitä
hiljaa mielessäni otan osaa
jossain lähellä kaipaavan sielun suruun
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit