Katoaa mainen kunnia
katoaa hetket
katoaa konkretia
Onko edes henkisyyttä
kun astutaan yli sillan leveän
suurina joukkoina
harteillamme
monta elämää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Katoaa mainen kunnia
katoaa hetket
katoaa konkretia
Onko edes henkisyyttä
kun astutaan yli sillan leveän
suurina joukkoina
harteillamme
monta elämää.
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Kukkiva | Kahlittuna kantamaan sahaa | 19.2.2015 | 1 | Runo |
Kukkiva | Juuressa on voimamme ja loppumme | 15.2.2015 | 0 | Runo |
Kukkiva | Tiensä alussa | 13.2.2015 | 0 | Runo |
Kukkiva | Aavalle merelle | 26.1.2015 | 0 | Runo |
Kukkiva | Pinnan alta | 16.1.2015 | 1 | Runo |
Kukkiva | Kovaa kylmää ja valkeaa sineä | 16.1.2015 | 1 | Runo |
Kukkiva | Kaiken loppu | 16.12.2014 | 1 | Runo |
Kommentit
Valitsin 3:sta esillä olleesta runosta, kun siinä oli otsake. Otsake, nimike ei kuulosta kovin runolliselta, piti sanoa otsakkeen tulee olla hyvä ja kuvata runoa. Sitten runo. Kunnia mielestäni säilyy, suurten henkisten johtajien jne, Merkittävien henkilöillä, joilla on suuri rakkaus edustamaan aluetta kohtaan. Kokonaisena on hyvä runo, joka ansaitsee plussansa hienosta viimeisestä lauseesta tai oikeastaan 2 sanasta. Kaksi tulkintaa. 1 me kuljetamme hartaillamme menneiden sukupolven esim. erheet. Todennäköinen. 2 runoilija kuuluu joukkoon joka joutuu kantamaan enemmän kuin oman elämän