Aina välillä mietin, miksi lähdit
Miksi elämäsi päätit
Ikävä kalvaa, kuristun
Joku ajattelee, että katkeroiduin
Miksi elämäsi päätit
Ikävä kalvaa, kuristun
Joku ajattelee, että katkeroiduin
Annoin sinulle anteeksi
Annoin anteeksi alkoholin ja väkivallan
Nyt ahdistus ottaa otteestani vallan
Niin paljon käsiteltävää
Ahdistus haihtuu, vain suru jää
Millaista elämä olisi nyt
Jos olisit tänne vielä jäänyt
Olisinko risteyksestä eksynyt
Näin paljon kärsinyt
Olisinko kaikelta tältä säästynyt
Selite:
Olin 10-vuotias, kun iskä päätti päättää elämänsä. Tänä vuonna siitä tulee 15-vuotta kuluneeksi.
En oo runoillut aikoihin, mutta tuntuu tosi hyvältä antaa sanojen tulla ulos. Tykkään kirjoittaa omista ajatuksista ja kokemuksista, enemmän siitä raadollisemmasta puolesta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit