Taivaaseen?

Runoilija maria.e.

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 26.1.2003
Viimeksi paikalla: 8.6.2017 19:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

I
Kuumaa, tuskallista. Tunti tai ei enää koskaan. Se on kestettävä. Hän valelee ruumista polttoöljyllä, seuraava jo jonossa. Jono kasvaa, mutta täytyy olla huolellinen. Ei saa laistaa. Jos jokin menee väärin, hän joutuu varmasti jonon jatkoksi, niin hän arvelee. Ei mikään jumala tämän jälkeen taivaaseen ota. Vai ottaako? Ei hän tätä vapaaehtoisesti tekisi koskaan, vai tekisikö? Hän päättää olevansa oikeassa, hän pääsee taivaaseen, ei hän tee väärin. Mies jatkaa töitään.

Jono kasvaa, se ulottuu jo ovelle. Ruumiit ovat kauniita, hän rakastaa niitä. Paljon enemmän kuin eläviä. Nämä eivät sano vastaan ja niiden kasvot voi kääntää toiseen suuntaan tarvittaessa. Jotkut voisivat paheksua häntä tästä, mutta vain muutama. Kyllä hän tietää, että muutkin tekevät niin. Melkein aina ennen kuin ne tuodaan hänelle. Välillä on iljettävää, tietäen että muutkin ovat kajonneet siihen mikä hänelle on niin tärkeää.

II
Heidän pitäisi ymmärtää etteivät he koskaan pääse taivaaseen. Elävät harhaluulossa. He eivät tajua miten he tekevät syntiä joka ikisen päivän joka minuuttina. Heidän pitäisi elää kuten hän. Hän ei ole koskaan tehnyt syntiä. Hän osaa raamatun ulkoa. Hän halveksuu kaikkia kanssaeläjiään, hän ei elä itselleen, ei myöskään muille ihmisille. Hän elää jumalalle, sille suurelle joka on taivaassa. Hän palvoo herraa.

llta tulee aina uudestaan. Hänet suljetaan valkoiseen huoneeseen.

Hän tietää pääsevänsä taivaaseen. Hän ei ole koskaan epäillyt sitä.

III
Ne eivät tajua elämää. Elämä on rahaa, työtä, seksiä ja rakkautta. Kun ihminen kaluaa toisen tyhjäksi, niin heti perään syntyy uusi, valmiina samaan. Mikään ei merkitse enempää kuin se. Kilpailu. Mutta siitähän ne eivät ymmärrä mitään. Eläisivät varmaan katuojassa jos vain pääsisivät herran haltuun. Kaikki mitä niillä on ei ole mitään.

Ne ovat kuin ihmissyöjiä, sielun varastajia. Ovelta ovelle, sielu säkkiin ja matka jatkuu. Niille kärsimys on yhtä kuin ikuinen elämä. Niin ne tekevät elämänsä surkeiksi ja jumala saa nautintoa. Sadomasokistit.

Minä tiedän. Minä en pääse taivaaseen.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot