Katoava rakkaus

sitä ei voi kertoa,ne sanat jotka kuulin suustasi,
ne olivat kuin tuhat puukoniskua sydämeeni,vuotaen ylitse taivaan.
elämä ei tunne rajoituksia,varjot kulkevat pitkin selkäpiitäni,miettien minne seuraavaksi asettuisi.
tapahtui sitten mitä tahansa,tiedät että siellä jossain syvällä,valottomassa paikassa on joku,joka sinusta pitää huolen
armias ei auta jos itku tulee niin rajusti että maailma tuntuu syöksyvän hornan syövereihin
silloin tapahtuu se mitä ei koskaan pitäisi tapahtua,sinä,rakkaasi ja ystävyys katoavat kuin pieru saharaan

en voi sanoa mitään enempää koska jos niin tekisin,en voisi enää katsoa itseäni peilistä,niin kaunis kuin se on mutta yhtä petollinen kuin piikkinen ruusupuska.

mikään ei voi sitä muuttaa että tahtoisin pitää sinua vielä kerran kädestä ja sanoa että rakastan sinua,mutta karvas totuus on se että se on sula mahdottomuus.