Runon loppu

pidän :)

Ihana, kantaaottava runo!
Avoin ja raikas!
Mahtavaa!

jokainen ansaitsee kertoa tarinansa. hyvä runo.

Kaunis ja kantaaottava on runosi.
Juuri tuollaisen teeman mukaan olisi useammankin meistä hyvä ajatella asioita.

Hieno sanoma runossais!
Hienova ku on tää sananvappaus ja pystyy ihtijää tyhjentämmään sannoin myötä.

Niin totta! Hieno runo!

Tunteille ei ole sanoja - mutta runot ovat sanallisia tunteita. Runoja ymmärtävät vain ne, ketkä osaavat tuntea - monet ovat tulleet kuten tämä maailma on, koviksi ja kylmiksi. Onko sitten onni, kun ei enää tunne? Kun ei sydän ole surullinen, kaipaa kotiin, jonnekin paikkaan - joka ei ole tämä maailma? Tokihan järkevää on kovettaa sydämensä, tappaa tunteet, sitten ei maailma enää voi satuttaa. Mutta eikö maailma juuri siksi satuta, koska täällä on ihmisiä, joilla on kova ja kylmä sydän? Ne joiden sydän on avoin ja elävä - tulevat aina kärsimään, tavalla tai toisella. Mutta ole iloinen kärsimysten keskellä! Sillä sinun sydämesi on maailman voittanut - se ei ole tullut kuolleeksi! Ei tämä kärsimys kauan kestä. Katso tähtitaivaalle - ne muistuttavat meitä, että tämä ruumiin hetkemme maan päällä, on vain ohikiitävä hetki, niinkuin kynttilä puhalletaan sammuksiin: nopeasti on tämä maallinen aika ohitse.