Masennus vie voimat, on tuskaa sydän täynnä;
oikee polku kapee on, tappuroita ympärillä;
terä täynnä tuskaa, nyt tyhjä miekka on;
hiljaa kuiskaa tuulessa, veri vallaton;
loputtomas kuutamos, ulvoo sieluton;
kutsuu kuolemassa, vain viha levoton;
keveydessä taakka, olemassaolon lepää;
jäätynyt on virta, nyt varjoja vain kerää;
elämä on unta, vast raatona siis herään;
pelko avaruutta, vain tähdis valo on;
ne kertoo salaisuutta, on Jumalan rakkaus rajaton.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidän erityisesti tekstissä lauseesta:
"jäätynyt on virta, nyt varjoja vain kerää".
Masennus on erittäin vakava sairaus
sen ymmärtää vain silloin kun on itse sen kokenut
tai nähnyt kun joku läheinen siihen sairastuu.
Runosi viimeinen lause kuitenkin on lohdullista luettavaa.
Kaikenkaikkiaan hieno, pidin ja luen varmasti moneen kertaan.
Kiitos kommentista.
Oon mielummin masentunut oikeista asioista kuin oisin iloinen vääristä asioista.
Vaikka haluaishan sitä olla onnellinenkin joskus. Ehkä se on sitten vasta kun tämä ruumis kuolee.