Toivon

Istun olut kädessäin
televisio kiinni edessäin
silloin mieleen juolahtaa
et vielä muistan sinua

Olutkin loppuu mä uuden noudan
pyykit laitan kunhan joudan
sinun ajattelun itseltäin kiellän
elämän polun typeräksi miellän

Kun niitä hetkiä muistan mä aina itken
rakkauden rikkaruohoja kitken
annan kyynelen poskellani lipua
se lievittää hieman rakkauden kipua

Muistan niitä tunteita
kun suutelin kauniita huulia
Vihaan tätä hetkeä
kun vielä rakastan sinua

Olut taas loppuu mä uuden noudan
elämän vastavirtaan soudan
muistoilla itseni murheeseen suistan
huomaan et hyvällä sinua muistan

Sohvalla istun kun silmäni suljen
unessa nuorena vierelläs kuljen
Viimeinen hymy ja unesta herään
pullon tyhjennän sekä itseni kerään

Kun katsot silmiin vihreisiin
ja kasvoihin niin nauraviin
toivon että silloin hieman
vielä muistat minua.
muistat minua
muistat minua

Kaikkea kaunista saimme aikaan
millaiset muistotkin minäkin sainkaan
päättynyt on yhteinen kaunis retki
ohikiitävä oli tämä hetki