älä anna minun unohtaa
kuunsiltaa mustan veden pinnalla
yöperhosten tanssia ikkunaa vasten
älä sitä, minne unet karkaavat
auki jätetystä ikkunasta
älä anna minun unohtaa
valkoisiin verhoihin kietoutuneita unia
paljasjaloin yökasteisella nurmella
älä sitä, miltä suudelmasi
silloin maistui
älä anna minun unohtaa
keltaisia lehtiä pitsihuvilan pihalla
lähtevää kurkiauraa taivaalla
älä anna,
vaikka yöllä on hallaa
älä anna minun unohtaa
mikä silloin liikahti lehvästössä,
sisälläni, älä anna,
täällä on tyyntä
ja hiljaisuus,
jonka haluan että rikot
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hetkiä
monia sellaisia jotka pitää säilyttää...
mutta jos tuon hiljaisuuden rikkoo, haihtuuko lumous ja kaikki katoaa?
Vai viimeinkö sillä kaiken kiinnittää jonnekin elämää suurempaan?
Kiitän kauniista runostasi ja toivotan onnea syntymäpäiväsi johdosta!
Hyvin kaunis runo. Tykkäsin kovasti!!!
Hyvää syntymäpäivää!!
Jotenkin todella vangitseva.
Kaunis runo. Piti otteessaan loppuun asti ja herätti ihanan eläviä mielikuvia!
Kaunista tekstiä.
haikeaa <3