Katsoo ylös tähtiin
näkee samalla puiden varjot
on pimeys laskeutunut metsään
hiljaisuus vallannut maan.
Ei kuulu kuin sateen ropinaa,
pöllöjen vaisua huhuilua
ei mitään mikä auttaisi ymmärtämään
tämän kaiken.
oli yksi tähti kirkkaampi
kuin mikään muu
se vilkutti hiljaa maalle
ja katosi lopulta pilven alle..
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin suurta surua ja kaipuuta heijastelee tämä runosi. Mutta loppu on jotenkin todella herttainen! Kuinka sitä onkaan niin vaikea ymmärtää...