koti, kasvot ja ankkuri

Tämä aika, nämä päivät ja viikot
Painavat enemmän kuin kertyneet kilot
Kivet sulautuvat hiekaksi
Kun jaloillani ja painollani ne hankaan

Nämä ajatukset vailla kotisijaa
Valtaa pääni ja hämää niiden tuntijaa
Luulen hetkessä sekoavani, vaikka tiedän hyvin voimani

Kuka minä olen, mistä minä tulen
Tilanne ei ole toivoton, sillä nimi minulla sentään on
Koti, kasvot ja ankkuri, pysythän vierellä rakkaani.