Hän antaa itsekkyyden vallata
tilaa sieltä missä inhimillisyyden
kuuluisi tanssia empatian kanssa
(etkö pelkää yksinäisyyttä?)
Pilkallisesti nauraen tyttö pudistaa päätään
sillä hän tietää onnettomien rakkauksien
riisuvan käsiä aseista ja tuovan niitä
yhä uudelleen tyhjinä hänen eteensä
Katteettomilla lupauksilla täyteyt kädet
reagoivat hitaammin ja ehtivät kyllä
sivellä hänen poskeaan riittävän pitkään
aamulla kosketus jo karheampi
mutta tyttö osaa myös pimeässä askeleet
pylvässängystä
rappukäytävään
(pelkään)
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Saan runostasi sellaisen kylmän ja kolkon tunnelman.
Hyvin kirjoitettu.
todellakin, niin totta Ikävä kyllä, tänään monenkin kohdalla, ehkä jonakin päivänä vuosien päästä hän havahtuu huomaamaan mitä itsekkyys on saanut aikaiseksi, ainakin luulen mikäettei toivonkin
Tummanpuhuvaa tekstiä, joka on taidolla koottu. Rullaa hyvin alusta loppuun saakka kerien mukanaan hyvin koskettavaa juonta. Voisi kertoa niin tästä päivästä kuin esim.prostituoidusta?
Joissakin piireissä tätä kutsutaan myös ns. emansipaatioksi. Postmodernissa maailmassa ei kuulemma voi olla absoluuttisia merkityksiä. Nuo sulkumerkit pistävät esiin ikään kuin olisi joku tirkistelemässä komerosta.
Runosi maalaa kylmän ja kolkon tunnelman! Puhutteleva teksti!
Hienosti kirjoitettu asiasta, joka ikävä kyllä on arkipäivää monelle.