Alku arvio omista lähtökohdista kirjoittajana

Runoilija Pattarella

Tyler Durden sanoo: Ette ole yhtä kuin
se teksti jota kirjoitatte!

Suhtautumiseni kirjoittamiseen koulussa

En ole edes viitsinyt yrittää aikaisemmin mitään kirjoitustehtäviä, kun olen vain ajatellut, että en kuitenkaan osaa mitään ja olen huono kirjoittaja. En ole ottanut kirjoittamista kovin tosissani ja en ole pitänyt sitä tärkeänä asiana.

Suhtautumiseni kirjoittamiseen nykyään

Nykyään pidän kirjoittamisesta ja haluan oppia kirjoittamaan. Täällä ollessani olen vähän paremmin uskaltautunut kirjoittamaan kuin aikaisemmin. Kun ei pysty puhumaan ajatuksistaan, niin kirjoittaminen on hyvää terapiaa. Kirjoittaminen kehittää persoonallisuutta ja auttaa henkisessä kasvussa ja itsensä ymmärtämisessä. Tuntuu usein, että ajatuksia on päässä liian paljon joita haluaisi saada paperille, mutta kun aloittaa kirjoittamaan niin ajatukset katoaa johonkin. Kirjoittaminen on paljon hitaampaa kuin ajattelu, puhumaankaan ei pysty niin nopeasti kuin ajattelemaan.
Yksi suurimmista haaveistani on joskus kirjoittaa kirja.

Vahvuuteni kirjoittajana

Vahvuuksia minulla ei ole. No, jos joku pitää mainita niin päiväkirjan kirjoittaminen. Sitä ei lue kukaan muu kuin minä eli ei tarvitse ajatella kirjoittamisiaan kovin tarkkaan. Olen kyllä huono siinäkin, niin kuin kaikessa.

Kehittämisen kohteita

Päästä kirjoittamispelosta. Uskaltaa kirjoittaa mitä tahansa ajattelematta, että se on huonoa tekstiä. Pystyä kirjoittamaan täysin kritiikittömästi paperille kaikki mitä päässä sekalaisena vyyhtinä liikkuu. Kirjoittaa nopeammin, ettei tarvitse miettiä aina yhtä lausetta montaa tuntia.

Alustava suunnitelma - mitä haluan tältä kurssilta, miten saavutan tavoitteen

Tavoitteena on oppia kirjoittamaan mistä tahansa aiheesta. Lukeminen auttaa kirjoittamisen harjoittelussa, se kasvattaa sanavarastoa ja tiedon määrää. Jokapäiväinen aktiivinen kirjoittamisen harjoittelu on tärkeää, koska kirjoittamista ei voi oppia kuin kirjoittamalla, mitä enemmän sen parempi. Kirjoitan päiväkirjaa, kirjeitä, ja sitten erään ystäväni kanssa on ollut kirjankirjoitusprojekti jo puolisen vuotta. Ajattelin hyödyntää myös valokuva- ja postikorttikokoelmaani kirjoittamisessa, kirjoittaa mitä niistä mieleen tulee.

Selite: 
Vanha koulujuttu, joka piti kirjoittaa. Aattelin, että laitanpa senkin tänne..eihän sitä kenenkään oo pakko lukee.. Lisäsin siihen tekstiin vielä tämän: Yksi netistä löytämäni juttu ”Olen lukenut tai kuullut seuraavaa: Jos pystyy valvomaan mahdollisimman pitkää ilman että järki ei lähde on hyvä sauma saada aikaan tekstiä joka on runoutta aidoimmillaan. Unen ja valveen rajamailla syntyy aina jotain, ja jos ei edes silloin kykene päästämään mielikuvitusta valloilleen on ehkä syytä miettiä kirjoittamista uudelleen. Ehkä kohtuullinen valvominen auttaa "synnytystuskiin"? Tiedä tuota Virikkeiden kannalta juuri valvominen on paras keino. Sen takia kai aivo tuntuu niin tukkoiselta aamuisin kun se ei ole vielä saanut mitään virikkeitä ja sitten taas yöllä ajatus on vilkkaimmillaan kun pää on koko päivän saanut vastaanottaa vaikka mitä hienoa materiaalia.” Olen samaa mieltä tämän tekstin kanssa…
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut