Kurkoitan lähemmäksi.
Ei, en yllä.
Yltyvä tuuli ei anna armoa,
hakkaa laine laituriin,
kastelee korvanlehdetkin.
Kurkoitan lähemmäksi.
Yö ei saavu, se vyöryy.
Mekossa repeytynyt helma,
poskessa väriä mustikasta,
polvessa sammaleesta.
Kurkoitan lähemmäksi.
Saari, vene ja minä,
kaikki luonnon armoilla.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi