Sinä osaat yhä yllättää
hyvin äkkiä hymyni hyytyi
Luulin että pahin ohi nyt on
kun olin jo tyhjäksi lyöty
Vaikka annoin kaiken sen
ja enemmänkin kuin piti
sinä lisää yhä vielä janosit
niin ahneuden siemen iti
Muistatko kun lemmittiin
eikä himollasi ollut rajaa
Sama kiihkoko on vieläkin
joka hulluuteen sua ajaa
Et välitä vaikka kuolisin
on ahneutesi kaiken yllä
Luhistuin silloin polvilleen
olo on yhä kuin hävityllä
Mene pois heti, kuuletko
olet kyninyt jo luihin asti
Tahdotko viedä vielä nämä
kepit, joiden avulla osaan
kävellä jo ihan joutuisasti
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi