Hangen alla piilossa,
siellä vankina lumen.
On tuo minun istuimeni,
Sammalmätäs.
Oottelen,aattelen milloin se sieltä näyttäytyy.
On mulla aikaa,
ootella kevättä,sen taikaa.
siellä vankina lumen.
On tuo minun istuimeni,
Sammalmätäs.
Oottelen,aattelen milloin se sieltä näyttäytyy.
On mulla aikaa,
ootella kevättä,sen taikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ja sammalmätäs, oi.
Kevät pikkuisen kurkistelee välillä,
mutta pakkaspoika taas paukuttelee.
Ihana runo.