Muistan kuin eilisen, sen ajan jolloin olin samaa muistuttava.
Vuodet kasvoilla ovat nyt paksuuntuneet kaarnaksi.
Ulkoapäin kaarnaa, sydän kuin sulaa tulta polttava.
Vieläkin se on luomisvoimaa täynnä, enkä odota sitä loppuvaksi.
Syvällä on se tunne joka lämpimäksi tekee.
Yhä lämpimämmäksi, kun tämä yksi elämä etenee.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä yksi ja ainoa elämä - se paras!
Lukijalle tuli tällainen mielikuva/ajatus lukemastaan, hyvänmielen runo pimeässä syksyssä.
Hieno.