Tarpeeksi usein kun törmää kiviseinään
sitä oppii olemaan luottamatta elämään.
Ei uskalla luottaa unelmiin,
ei hatariin haaveisiin.
Onnenkipinään törmätessään
pakenee pelkonsa taakse kauhuissaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Runoilija Neiti Lumous
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.6.2013
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Otathan yhteyttä jos olet lainaamassa runoani johonkin yhteyteen, kiitos.
Ja siltikin sitä kaipaa...
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Neiti Lumous | Ja siltikin sitä kaipaa... | 20.1.2014 | 2 | Runo |
| Neiti Lumous | Katoan | 14.1.2014 | 0 | Runo |
| Neiti Lumous | Sopimus | 18.12.2013 | 3 | Runo |
| Neiti Lumous | Ehkä se olikin hyvä asia? | 1.11.2013 | 2 | Runo |
| Neiti Lumous | Potaskaa ja kylmiä tuulia | 29.10.2013 | 0 | Runo |
| Neiti Lumous | Toiveita ja oletuksia | 27.10.2013 | 1 | Runo |
| Neiti Lumous | Pyyntö | 16.10.2013 | 2 | Runo |
| Neiti Lumous | Aamuinen havainto | 10.10.2013 | 0 | Runo |
| Neiti Lumous | Nimetön | 9.10.2013 | 0 | Runo |
| Neiti Lumous | Hauras onnentunne | 1.10.2013 | 0 | Runo |
Kommentit
sehän se yleensä elämän pilaa, kun ei uskalla luottaa edes itseensä
Se tulee niin yllättäen, jos pitkään on
ollut alamaissa. Mutta rohkeasti avata
sylinsä ja antaa onnen tulla ja valaista
hämärä elämän maisema ;)