Aamun sarastaessa

Aamun koittaessa yö väistyy, pakon edessä.
Ei sille jätetä vaihtoehtoja, ei poikkeuksia.

"Näin sen kuuluu mennä" -sanotaan.
Se on normaalia luonnon kiertokulkua.

Mutta ei yöltä kukaan ole mitään kysynyt.
Ei syytä tälle käytännölle selittänyt.

Kerta toisensa jälkeen, jokainen aamun hetki,
Saa tuntea itsensä hylätyksi, jätetyksi.

Siinä sitä on pitkä päivä aikaa miettiä, miksen minä taaskaan kelvannut ihmisille.