uskoin,luotin,petyin
Sanoit joutuneesi pettymään liian usein etkä halunnut minun kokevan samaa, se tapahtui kuitenkin.
Pyysit tulemaan lähemmäksi,ethän sinä pure..
Purit kuitenkin ja se sattui.
Kerroit että voisin unohtaa entisen, kaikki muut.. Olet vain minua varten.
Tein kuten toivoit, ja sinä unohdit minut.
Rukoilit minua ymmärtämään, valehtelin ymmärtäväni.. Saitpahan edes sinä hyvän mielen.
Selite:
Ja taas sattui... vaikea enää luottaa ja uskoa uuteen ihmiseen jonka joskus tulen tapaamaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyviä runoja sullakin..=)
ehkäpä suuren ja kookkaan pettymysvuoren uumenista kohoaa jälleen sinunkin kohalla lopulta se feenikslintu :)
Kun ei halua itse satuttaa, ja luottaa uskaltaa, syvä ja tutkiva runo.
Ja mitä itse runoon tulee, niin todella hyvä ja tunteellinen runo! Oot kyllä onnistunu erittäin hyvin ilmaisemaan tunteesi tässä niin, että lukija pystyy hyvin samaistumaan ja ymmärtämään sisäisen tuskan... jättebra!! :)