Nimetön
En tahdo enää joulua
en korkeaa kuusta
en iloitse lauluista
en kulkusista
Minun jouluni ovat
kipua ja itkua
surua ja huolta
tyhjiä kukkaroita
Ne ovat pahuutta
lääkkeiden yliannostuksia
sairaalan teho-osastoja
ja seuraavana jouluna
finnair ilman kerosiinia
Voin mielessäni iloita
kun muilla on kaikkea uutta
rahaa ja tavaroita
katso näitä uusia vaatteita
ja kenkiä hurjan kalliita
Mutta minä en tahdo joulua
en turhia paketteja
en paksua rahanippua
Äiti, keitä aamulla riisipuuroa
osta vaikka suklaarasia
muuta en taida tarvita
Tahdon vain olla kotona
ja istua rauhassa
auttaa rakasta mummoa
juottaa hänelle kahvia
ja rennosti vitsailla
kuunnella naurua
kun enää mummo
ei osaa jutella
ei edes jouluna
En kysy kaverilta
toiko pukki monta pakettia
enkä aio vastata
että minulle riitti kun
sain heikkoa siskoani halata
ja katsoa lumiukkoa
En tahdo joulua
kulutusjuhlaa kultaista
en turhia paketteja
en mitään noista
Minä odotan joulua
sillä odotan siskoa
että hän on taas kotona
ehkä taas laihempana
mutta ei enää niin kaukana
Tahdon vain sanoa
kiitos mummo
kun olet olemassa
kiitos menneistä vuosista
Tule sisko kotiin jouluna
syödään paljon pipareita
ei paina välimatka
istutaan tässä sohvalla
syödäänkö nyt jo suklaata
Istu jo äiti alas
otetaan kinkku uunista
istu jo äiti alas
ja sano kuin on tapana
nyt saa joulu tulla
Tulee joulu, vaikken halua
mutta yritän taas nauttia
edes muiden puolesta
Ja koko sydämestäni toivotan
jokaiselle ihanaa ja rauhallista
kaunista joulua
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidän omalla tapaa runostasi ja sen sanomasta. Ei joulua voi osaa ja joulun ilot syntyvät pienistä asioista!
Joulu ei tule lahjapaketissa, joulu löytyy sydämestä. Hieno runo
Hieno runo! Tällä on hyvä aloittaa uusi joulu vuonna 2012. Ja se voi olla vain piparia, mutta olkoon edes sitä.
sanasi ovat katkeran kultaisia.