ppaju

on kaipuu jonkin syvän
hyvän melkeinpä pyhän
miksei salli sitä mulle jumala
miksei kuule onko hän kaukana
kapinoi sydän kapinoi huulet
sanoo aivot vielä on aikaa
odota vastausta vielä on aikaa
tahtoisin uskoa hänen hyvää haluavaan
omnipoieettiseen jumalaan
sorrun kuitenkin reflektion kautta
astumaan alas emootioiden kielekkeeltä
usko horjuu alastippuvalta tieto todesta ei auta
rationaalispohjainen usko ei tunnu mielekkäältä
vaikka kirjojen kautta saatu ymmärrys transsendentistä
hyväileekin rouva viisauden maallista jälkeläistä
tai kuten poirot sanoisi harmaita aivosoluja
voittaako jumala emootion paulan
onko aseena rationaalis-kriittinen lähestymistapa
vai lankeaako eteen spirituaalinen ansa
voittanee jumala lienee hän kuitenkin kaikkivoiva
sitä lienee paras pienen ihmisen reflektoida
immanentti vaikenee rinnalla tulevan
voiko se enää olla transsendentti
vaiko katoaako iankaikkisuudessa raja