Untuvainen lumi
milloin
sataa untuvainen lumi
aina
odotan valkoisia hiutaleita
ikkunan äärellä, joka odottaa jäätymistään
vihdoinkin sataa
lumen keskeltä en erota sinua
lupauskin annettuna
uskon sinun joskus ilmestyvän
varmasti
sataa untuvaista lunta
ikuisesti
jo jäätyneen ikkunan vierellä
hiljaa odottaen
valamme vihdoin vannottuna
päätin niin sen
olen aina odottamassa sinua
sillä uskon sinuun ainiaan
vihdoinkin
näin ja sinut tapasin
suojelimme omaamme
syleillen
ikuisesti yhdessä..
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pehmeä ja kaunis, koskettavakin on hieno runosi. pidin! :)
pehmeä ja kaunis, koskettavakin on hieno runosi. pidin! :)