arkadia

ääneti katoaminen
poisliukuminen
hiljaisuus kaikilla radiotaajuuksilla
puristava tunne
rintalastan alla
pala kurkussa 
ja polttavat kyyneleet
jotka nousevat silmiin yhä uudelleen

vuosi on mennyt
tavattoman nopea talvi
vikkelä kevät 
ja lämmin kesä
kohta on taas ruska

minä mietin sinua 
edelleen
lähes päivittäin
tai ainakin joka toinen viikko
kuinka aurinko lämmitti meitä
viimeisillä säteillään
kun kuljimme käsikkäin 
läpi kullatun kaupungin

sinä ja minä
vain yhden hetken