Anna kaipuun koskettaa
Kalvaa kivistä rintaa
Painaa katseen kauemmas
ja odottaa tulevaa
Kauan sitten kosketukset
Huulet kiinni painaen
Nyt ilme itkun armoitetun
Hukkuu nauru horrokseen
Anna itkun silittää
paina pääsi murhemieli
Läpi käydä ikävän
Yksin pitää jokaisen
Koska taittuu taival elon
Kääntyy iltaan hämärään
Pian hengen viime vedon
Kadoten, kuihtuen ikävään.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullisen kaihoisa hyvä runo.