Sanani kadonneet ovat.
Kieleni solmussa,
ei kynäni piirrä sanaakaan.
Ei jälkeäkään jää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
jäljetön
Runoilija *Piu*
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.12.2003
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Halusin olla se maailman ainukaisin ja tärkein sinulle.
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| *Piu* | Suurin salaisuus | 17.2.2013 | 0 | Runo |
| *Piu* | Aamu | 14.7.2012 | 1 | Runo |
| *Piu* | Pieni ihminen | 14.7.2012 | 0 | Runo |
| *Piu* | Tervetuloa kesä | 5.3.2011 | 1 | Runo |
| *Piu* | Valosta aamun | 24.2.2011 | 4 | Runo |
| *Piu* | Enkelipoika | 23.2.2011 | 1 | Runo |
| *Piu* | Yksin | 23.2.2011 | 0 | Runo |
| *Piu* | Katso | 23.2.2011 | 1 | Runo |
| *Piu* | jäljetön | 6.2.2011 | 4 | Runo |
| *Piu* | Pikkuhiljaa | 17.8.2010 | 1 | Runo |
Kommentit
lohduton eli hyvä
näin se joskus on, joskus ei vaan pysty siirtämään tunteita paperille. Ehkä se johtuu siitä, ettei tunteita ole vielä selvitetty kunnolla?
Upeaa runoutta! Nosti ajatuksia pintaan !
Näin joskus on! Koskettavaa.
Ja sanomaton, näkymätön kauneinta. Luominen on myös sisäistä kasvua, silmua, joka kauneudeksi muuttuu aikanaan, vaikka hiljaisuuden mustejoella välillä sulkakynä uikin. Pidin, tunnelmasta.