Olenko se minä
jonka peilikuva painaa saman verran mielessä
kuin s a t a syntiä?
Olotila vaappuu - vaihtelee
kuin keinulaudalla
tasapainoilisi
useampi
minua
On helpompi antaa periksi
ja kääntyä, mutta! olen lopettanut
helppouden, se voisi antaa väärän kuvan
minusta
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| tuulenpoika | hei nuori sielu | 17.4.2013 | 0 | Runo |
| tuulenpoika | Nimetön | 2.1.2013 | 1 | Runo |
| tuulenpoika | Katkeruutta ilmassa | 7.7.2012 | 1 | Runo |
| tuulenpoika | Hiljaisuuksia | 21.6.2011 | 1 | Runo |
| tuulenpoika | Kun olotilojen paikat ovat hukassa | 20.4.2011 | 1 | Runo |
| tuulenpoika | Terveisiä elämältä | 20.4.2011 | 2 | Runo |
| tuulenpoika | Nimetön | 13.1.2011 | 1 | Runo |
| tuulenpoika | Haluaisin katkaista itseni kahtia | 8.1.2011 | 0 | Runo |
| tuulenpoika | Ajatukseni tekevät u-käännöksiä | 8.1.2011 | 0 | Runo |
| tuulenpoika | Mustetta sormissa | 24.11.2010 | 1 | Runo |
Kommentit
Hyvin tyhjentävä ja varmoja, oikeita vastauksia antava on runo syväluotailussaan.
Aivan lopussa kuitenkin herää ajatus , antoiko se sittenkin periksi aivan viime metreillä.
Upea teos kaikin puolin.
Tekstit, fontit ja ulkoasu kaikki ovat upeeta taidetta.
ensinnäkin, todella hienoa tekstiasun käyttöä. runo täytyy lukea ajatuksella, ja sitä siinä on. pidän.