Tuhantena yönä peräkkäin
elin aamujeni äänissä
jotka kasvoivat iltapalojen tähteissä,
hampaanvälieni takakammareissa
Aamuista oli aina niin vaikea saada selkoa:
ne joko lauloivat vihaisesti
tai huusivat ihastustaan
Yritin olla elämättä niitä hetkiä,
joista en ollut varma
Halusin tietää tunteitteni kausaliteetit
ja nukkua vuoteessa,
jonka petaamisesta olin itse vastuussa
Mutta aina tulee hetki
jolloin kaikki muuttuu
Minulle se tuli aamuna,
jota elin seuraavana yönä:
katse ja kolmetoista silmäniskua
Elämäni normaliteetit tekivät pilaa
uuden tuttavuuteni kanssa
Mutta siihen minä jäin
minulla oli epävarma
mutta hyvä olla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tiivis