Kun karannut kuusi
aitan päästä huusi
kaverilleen varmaan
aamu-usvan harmaan
seasta selkeesti,
ymmärsin melkeesti
heti miten yskää,
harvesterit ryskää
laidassa tuoll' leton
vaan ollos huoleton,
äänekkäät huokaisut
eleetkään nuo vaisut
huojuttaa vain larvaa,
ihmett' ellei arvaa
osallisuudestaan.
Jo salli uudestaan
sivistyneisyyden,
päättämättömyyden,
kuin ajankin mahti
luoda marssiin tahti.
Silläkin varjolla
että ois' tarjolla
haamujumppa seuraa
en seuraile uraa
laaksoon kunkkujenkaan,
auo dunkkuu enkaan
muutenkaan jodlaten
mikkiä roplaten,
vaan luonnosta aivan
tulkinnoille kaivan
poteroiden suojaa,
mielenrauhan luojaa
kunhan itse sallin,
hyväksyä mallin.
Tarkennettuani
taas katsantoani,
oitis taas hokasin
milteinkä mokasin
kuusta katsastellen.
Ontuin ratsastellen
selvitystä laadin
kenties jopa vaadin,
kiinnostuisi salaa
hieman iltapalaa
nauttimaan herkuista,
tuoreista kerpuista
joita ripustaissa
no niin, nyt se kuuluu taas...
se säksätys...
jaa, katos vaa harakka...
no sehän se tietty juur...
no, näitä rustaissa nyt taas vierähti...
kiviäkin syömiltäin, iha yheäkin
.
https://www.youtube.com/watch?v=EYs22diuCTg
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=l3w4I-KElxQ
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
