Lepään hetken
tässä kallionkolossa,
tuulentuivertaman katajan
suojassa.
Olen väsynyt,
ruoskivaan sateeseen,
elämän piikkimattoon
ja estejuoksuun.
Hiljaa, hiljaa,
piiloudun katajanmarjan
taakse,
ohikiitäväksi tuokioksi,
pieni olen ja sitkeä,
taistelutta
en antaudu.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Murtunut tammi | Nimetön | 29.1.2015 | 0 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 8.7.2014 | 0 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 11.4.2014 | 0 | Runo |
| Murtunut tammi | Toisinaan | 11.4.2014 | 0 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 17.5.2013 | 2 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 10.9.2012 | 8 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 7.9.2012 | 4 | Runo |
| Murtunut tammi | Syksyllä 2 | 6.9.2012 | 2 | Runo |
| Murtunut tammi | Nimetön | 4.1.2012 | 2 | Runo |
| Murtunut tammi | En ole täydellinen | 14.11.2011 | 0 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Kaunis, hieno runo.
Runossa hienoa kuvausta, pidän tunnelmasta.
Kiitos tähän päivääni sopivasta "kannustusrunosta". Ja oikein lämpimät syntymäpäiväonnittelut!
Maasta tarttee aina ponnistaa, jos uuteen ypyrään loikata meinaa.